Suruvaippa

Suruvaippa, Nymphalis antiopa,täpläperhoset, Nymphalidae

50-80mm, lentää elo-syys, maalis-kesäkuussa.

Mustasukaiset toukat viihtyvät pajussa, koivussa ja haavassa.

Tyttöperhonen

Tyttöperhonen, Archiearis parthenias
mittarit, Geometroidea,
35-40mm, lentää maaliskuusta toukokuuhun.
Toukka elää koivulla.

Sitruunaperhonen Naaras

Gonepteryx rhamni, kaaliperhoset, Pieridae, 45-55mm, lentää heinä-syyskuussa.

Botaniassa

Hebomoia glaucippen

Neitoperhonen

Inahchis io, Neitoperhonen, täpläperhoset.Siipien kärkiväli 50-60mm. Tämä laji viihtyy kaikkialla missä on nokkosta, ja tätä tavataan kaupunkimaisessakin ympäristössä. Toukat elävät nokkosilla. Aikuinen sukupolvi lentelee heinäkuun lopulta syyskuuhun, ja talvehtijat huhti-toukokuussa.

Ritariperhonen

Papilio machaon, Ritariperhonen.
Laajalle levinnyt laji, jota tavataan meilläkin koko maassa.
Siipien kärkiväli 50-75mm.
Tämän komean perhosen tapaa niityiltä, aukeilta, puutarhoista ja soilta, alavilta mailta vuoristoihin.

Amiraali

Vanessa atalanta, Amiraali, täpläperhoset.
Laajalle levinnyt perhonen, joka tavataan Suomessakin vaeltavana. Pohjois-Amerikasta, Haitiin, Pohjois-Afrikkaan, Kanarien-saarille, Uuteen Seelantiin. Siipien kärkiväli 50-60mm. Viihtyy niityillä ja viljelysalueilla, puistoissa ja puutarhoissa.

Sulkaperhonen

Alucita hexadactyla, Sulkaperhoset.
Heimon lajeja tavataan pääasiassa tropiikissa, mutta tätä lajia tavataan jopa Etelä-Suomessa. Siipien kärkiväli 13-16mm. Siivet koostuvat sulkamaisista liuskoista, ja tämän kiehtovan piirteen vuoksi otin tämän perhosen esille. Nuo sulat ovat suunnattoman kauniit elävällä perhosella!

Ornithoptera priamus

Ornithoptera priamus, Ritariperhoset.
Molukeilla, Uudessa-Guineassa ja Salomonsaarilla, sekä Pohjois-Australiassa. Siipien kärkiväli 170-200mm.

Eurytides protesilaus

Eurytides protesilaus, Ritariperhoset.
Venezuelan itäosista Brasiliaan, Ecuadorin itäosista Perun itäosiin ja Boliviaan. Siipien kärkiväli 80mm.

Aglais milberti God

Aglais milberti God. Täpläperhoset.
Pohjois-Amerikan pohjoisosissa elävä.
Siipien kärkiväli 45-55mm.
Muistuttaa suuresti meidän omaa nokkosperhostamme, mistä syystä tähän otin, ja myös tuon Jumalaisen nimensä tähden: GOD.
Luultavasti tällä ja meidän omalla on yhteinen esi-isä. Toukat käyttävät nokkosia niin kuin meidän omammekin.

Orapihlajaperhonen

Aporia crataegi, Orapihlajaperhonen.
Siipien kärkiväli 35-45mm.
Viihtyy metsänreunoissa, teillä, pihoissa ja puutarhoissa.
Suomessa melko yleinen.

Nokkosperhonen

Aglais urticae, Nokkosperhonen.
Siipien kärkiväli 40-50mm.
Viihtyy pelloilla, niityillä, metsän reunamilla, alangoilta korkealle vuoristoon jopa Alpeille 3500 metrin korkeuteen.

Tesmaperhonen

Tesmaperhonen, Aphantopus hyperantus.Yleinen niittyjen laji.

Papilio anchisiades

Papilio anchisiades, Ritariperhoset.
Esiintyy Pohjois-Amerikassa. Siipien kärkiväli noin 75mm.

Pöllöperhonen

Caligo eurilochus cramer, Pöllöperhosia.
Elää Keski-Amerikassa, Kolumbiassa ja Boloviassa.
Siipien kärkiväli on 100-120mm.

Idea durvillei

Idea durvillei boisd.Täpläperhosia. Monarkkiperhosten alaheimoa. Elävät Molukeilta Uuden-Guinean länsiosiin.
Siipien kärkiväli 120-130mm.

Idea leucunoe

Idea leucunoe, kuuluu täpläperhosiin.
Esiintyy Australiassa ja Aasiassa. Siipien kärkiväli 120 - 130 mm.

Postimies

Postimies, Heliconius erato, täpläperhoset.
Hyvin virkeä ja nopealiikkeinen perhonen. Tavataan Keski-, ja Etelä-Amerikasta.
Siipien kärkiväli 55-82mm.
Tämän lajin geneettiset tutkimukset ovat johtaneet uuteen hypoteesiin liittyen Mûllerin mimikryyn ilmentymiseen. Väritystä säädellään muutaman geenin avulla ja ylläpidetään selektiivisesti erilaisissa jäljittelyolosuhteissa.

Nimeämättä

Atlaskehrääjä

Attacus atlas, Atlaskehrääjä, Riikinkukkokehrääjät.
Intia, Sri Lanka, Kiina, Kaakkois-Aasia, Malesia, ja Indonesia.
Siipien kärkiväli 160-300mm.